Q. HORATIUS FLACCUS • OPERA ET COMMENTARII
CARM. ICARM. IICARM. IIICARM. IVCARM. SAEC.EP.SERM. ISERM. IIEPIST. IEPIST. IIA. P.

index verborum


A  B  C  D  E  F  G  H  I  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  X  Z  

primae verbi litterae:  

se, in 50 versibus

17 Iliae dum se nimium querenti  ŪU¦ŪŨ|Ū¦¦UUŪ|UŪŨ sapph. min. Carmina I, II 
20  se quoque fugit?  ŪUU|ŪŨ adon. Carmina II, XVI 
33 qui perfidis se credidit hostibus,  ŨŪ¦UŪ¦Ũ||ŪUU|ŪUŨ alc. 11 Carmina III, V 
43  ab se removisse et virilem  ŨŪ¦UŪ|ŨŪ||UŪ¦Ũ alc. 9 Carmina III, V 
38 ducentis ad se cuncta pecuniae,  ŨŪ¦UŪ¦Ũ||ŪUU|ŪUŨ alc. 11 Carmina IV, IX 
21 iratus buccas inflet neque se fore posthac  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
96 ut metiretur nummos, ita sordidus, ut se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
98 supremum tempus, ne se penuria victus  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
109 se probet ac potius laudet diversa sequentis,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
111 tabescat neque se maiori pauperiorum  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
117 inde fit, ut raro, qui se vixisse beatum  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, I 
18 ‘Iuppiter’ exclamat simul atque audivit? ‘at in se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, II 
22 inducit, non se peius cruciaverit atque hic.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, II 
41 hic se praecipitem tecto dedit, ille flagellis  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, II 
53 dedecorique foret. verum hoc se amplectitur uno,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, II 
130 desiliat mulier, miseram se conscia clamet,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, II 
120 surgendum sit mane, obeundus Marsya, qui se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, VI 
17 est brevitate opus, ut currat sententia neu se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, X 
63 cum de se loquitur non ut maiore reprensis?  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones I, X 
49 grande malum Turius, siquid se iudice certes.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, I 
71 quin ubi se a volgo et scaena in secreta remorant  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, I 
75 dulcia se in bilem vertent stomachoque tumultum  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, II 
198 et Menelaum una mecum se occidere clamans.’  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, III 
277 Hellade percussa Marius cum praecipitat se,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, III 
317 quantane? num tantum, sufflans se, magna fuisset?  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, III 
319 se magis inflaret, ‘non, si te ruperis,’ inquit,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, III 
34 pectinibus patulis iactat se molle Tarentum.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, IV 
39 languidus in cubitum iam se conviva reponet.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, IV 
11 aedibus ex magnis subito se conderet unde  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
16 contudit articulos, qui pro se tolleret atque  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
32 quod nusquam tibi sit potandum. iusserit ad se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
63 in corruptorem vel iustior? illa tamen se  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
71 cum semel effugit, reddit se prava catenis?  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
86 fortis, et in se ipso totus, teres atque rotundus,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Sermones II, VII 
98 metiri se quemque suo modulo ac pede verum est.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, VII 
13 post haec ut valeat, quo pacto rem gerat et se,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, VIII 
scilicet ut tibi se laudare et tradere coner,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, IX 
13 in culpa est animus, qui se non effugit umquam.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, XIV 
64 in triviis fixum cum se demittit ob assem,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, XVI 
quae se commendat tonsa cute, dentibus atris,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, XVIII 
27 plus quam se sapere et virtutibus esse priorem  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae I, XVIII 
14 infra se positas; exstinctus amabitur idem:  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, I 
214 verum age et his, qui se lectori credere malunt  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, I 
239 edicto vetuit, nequis se praeter Apellen  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, I 
245 at neque dedecorant tua de se iudicia atque  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, I 
261 praecipue cum se numeris commendat et arte.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, I 
107 gaudent scribentes et se venerantur et ultro,  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, II 
129 qui se credebat miros audire tragoedos  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Epistulae II, II 
174 se puero, castigator censorque minorum.  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Ars Poetica, I 
462 ‘qui scis, an prudens huc se deiecerit atque  Ū́UU|Ū́¦¦UU|Ū¦¦́UU|Ū́¦¦UU|Ū́UU|Ū́Ũ her. Ars Poetica, I 

Ad graece scripta legenda typus graecus extrahe


GAI M. SEVER • MMDCCLX • MMDCCLXVII